Iloa, mahtavaa ja kisuliinin muistelua

No, näinhän mulla on päivä tänään mennyt, ihan ihmeellisen mahtava on päiväni tänään ollut. Ja kun siihen lisätään läpi mennyt musiikkitoive, maanantaini ei ole kovinkaan kaukana täydellisestä ja erittäin hyvästä päivästä. Nero-kisuliinimme olisi tänään täyttänyt viisitoista vuotta, jos olisimme vaan saaneet pitää hänet tänne asti, se olisi ollut tosi hienoa. Mutta aina elämä ei mene niin kuin suunnittelee, siihenkin täytyy aina silloin tällöin varautua. Mielessäni kävi monta kertaa toiveeni soidessa: Missä ikinä Seppo onkaan, hän kuulee sen ihan varmasti. Samalla toivoin, että Jari vapaalla ollessaankin kuulee tän mun hienon toiveeni. Tänään olen onnellinen, kun saan mennä päivän hyvällä mielellä ihan loppuun asti!